Antiikin aika: kuinka kreikkalaiset ja roomalaiset keksivät kaiken - kurssi 4650 ruplaa. tasolta 1, koulutus 7 luentoa 2 tunnin ajan, Päivämäärä: 30.11.2023.
Miscellanea / / December 01, 2023
Länsimainen sivilisaatio syntyi antiikin aikana. Lähes mistä tahansa "suuresta ideasta" nykyään voidaan sanoa: "Oi, se keksittiin muinaisessa Kreikassa ja muinaisessa Roomassa."
Kauneuden ja mittasuhteiden ihanteemme ilmentyvät muinaisissa veistoksissa ja temppeleissä. Muinaisia aiheita käytetään enemmän kuin muita kaikilla taiteen osa-alueilla. Sitten keksittiin Pythagoraan lause, Eukleideen geometria ja Arkhimedesin laki, ja niistä kasvoi matematiikka, fysiikka ja ylipäätään uuden ajan tieteellinen lähestymistapa.
Ajatukset tasa-arvosta, vapaudesta ja oikeudenmukaisuudesta, kristinuskon leviäminen, oikeusjärjestelmät, lähestymistavat koulutukseen ja lopuksi kaikki filosofia - kaikki tämä tulee antiikista.
Ymmärretään, miksi vain yhdestä kulttuurista tuli perusta
Miten kirjallisuus, filosofia, arkkitehtuuri ja uskonto saivat alkunsa yhdestä paikasta, jonka kaiut ovat edelleenkin?
Selvitetään, miksi elämämme näyttää juuri sellaiselta, mihin olemme tottuneet
Olisiko megakaupunkeja, yliopistoja ja jopa venäjän kieli olemassa ilman kreikkalaisten ja roomalaisten vaikutusta?
Selvitetään, miksi jopa suuri imperiumi voi kaatua
Ja onko ajatusta vallan keskittämisestä yhden ihmisen käsiin testattu?
Selvitetään, kuka nykyajan ihmisestä tulisi, jos ei muinaisten filosofien ideoita
Ja voisimmeko ymmärtää itseämme katsomatta taaksepäin menneisyyteen?
”Minusta tuntuu, että uskonnon historia on lyhin tie ymmärtää, mitä ihmisten päässä liikkuu. Eikä maailmassa ole mitään kiinnostavampaa kuin ihmiset. Voi tietysti vaikuttaa siltä, että uskonnontutkimus on jotain erityistä ja hämmentävää. Tämä on osittain totta, mutta ei ole olemassa niin monimutkaista materiaalia, jota ei voisi esittää selkeästi ja mielenkiintoisesti. Ellei kuuntelija tietenkään pelkää uutta, sillä maailman uskonnoissa, varsinkin epätavallisissa, kaukaisissa uskonnoissa, on paljon sellaista, mikä kyseenalaistaa tavallisimmatkin ajatuksemme."
Taidehistorioitsija, opas ja luennoitsija Pushkinin taidemuseossa. Pushkin 2010-2019, kirjoittanut kirjan "History of Art. Vain tärkeistä asioista." Hän opetti taidehistoriaa koulussa, yliopistossa ja Pushkin-museossa ja puhui siitä radio-ohjelmassaan ja ranskalaisessa lyseumissa. Hän osallistui useiden vuosien ajan muinaisen kreikkalaisen Olbian kaupungin arkeologisiin kaivauksiin.
"Puhun kulttuurista, joka muokkaa meitä. Minulle tärkeitä ovat ilmiöt, jotka auttavat meitä ymmärtämään kontekstin, jossa kaikki tapahtuu. Luomisen aika, idean historia, asiakkaat, historia faktoilla ja legendoilla, termeillä ja runollisuudella. Tapahtumat, jotka tapahtuivat taideteosten luomisen aikana, niiden ympärillä, heidän osallistumisensa kanssa tai niiden ulkopuolella."
Alina rakentaa yhteyksiä uskonnon ja arkkitehtuurin, taiteen ja poliittisen järjestelmän välille, selittää kulttuuriilmiöitä ja laittaa ne kontekstiin. Alina on pitänyt päivittäin retkiä ja luentoja Pushkin-museossa useiden vuosien ajan ja pystyy selittämään tuntemattomia termejä, taiteen liikkeitä tai esineitä mille tahansa yleisölle. Barokin ymmärtäminen mikroskoopin keksimisen ja Giordano Brunon löytöjen sekä satojen vähemmän tuttujen kuvien ja metaforien kautta yhdellä luennolla - tämä kertoo Alinasta. Alinaa rakastetaan vilkkaasta puheestaan, josta on mahdotonta irrottautua, klassisesta taidekritiikkistään ja laajasta tietosanakirjasta.
1. Muinainen taide ja myytit
Muinaiset kreikkalaiset keksivät kauneuskilpailut sekä perinteen kruunata voittajat laakeriseppeleellä. He ovat myös vastuussa olympialaisten, teatterin, filosofian ja demokratian keksimisestä, ja on vaikea kuvitella maailmankirjallisuutta mainitsematta kreikkalaisia jumalia ja sankareita. Webinaarissa tarkastellaan ideologian ja taiteen yhteyttä, selvitetään, mitä yhteistä on kentaurilla ja persialaisilla, ja selvitetään, miksi kreikkalaiset eivät pitäneet amatsoneista.
Muistetaan tärkeimmät myytit ja niiden sankarit sekä tutkitaan myös kreikkalaisen taiteen monumentteja.
Analysoidaan myyttejä, joissa jumalat kilpailevat ihmisten ja sankareiden kanssa, muistetaan keitä he ovat ja minkä paikan heillä on antiikin aikana.
Selvitämme, kuinka mielikuva ihanteellisesta ihmisestä muodostui, miksi kreikkalaisessa taiteessa miehet ovat alastomia komeita miehiä, naiset ovat aina pukeutuneita, ja vanhoja ihmisiä ja lapsia ei juuri ole.
2. Antiikin Kreikan uskonnot
Kreikkalaiset myytit ovat meille tuttuja lapsuudesta lähtien. Mutta uskonto ei ole vain myyttejä. Webinaarissa ymmärrämme, miten kreikkalaiset uskonnolliset kultit rakentuivat ja mitä kreikkalaiset toivoivat ennen kuolemaansa.
Otetaanpa selvää, miksi Dionysos osoittautui joissain tapauksissa melkein tärkeämmäksi kuin Zeus, ja poliksen kansalaisuus oli tärkeämpi kuin kreikkalainen kulttuuri kokonaisuudessaan.
Ymmärtäkäämme, millaista kreikkalaisten uskonto oli tavallisten juonien ulkopuolella.
3. Antiikin Rooman uskonnot
Eivätkö muinaiset roomalaiset uskoneet samoja asioita kuin antiikin kreikkalaiset? Ehdottomasti ei. Roomalaisten uskonto oli itsenäinen - omat jumalansa, juoninsa, organisaationsa ja perinteensä. Ja usein tämä kaikki oli täysin erilaista kuin kreikkalaiset esimerkit.
Tutkitaan eroja ja löydetään Rooman uskonnon itsenäisyyden alkuperä.
Katsotaanpa valtakunnan mukana tulleita muutoksia.
Ymmärtäkäämme, kuinka ja miksi roomalaisten uskomukset alkoivat sulautua kaikkien heidän valloittamiensa kansojen ideoihin ja opetuksiin.
4. Muinainen tiede ja musiikki
Antiikin aikana matematiikka ja musiikki eivät vastanneet toisiaan ja edustivat jotain yhtenäistä, joka ilmaisi ympäröivän maailman kauneutta, sfäärien harmoniaa. Matematiikan horjumattomat säännöt, joita käytämme edelleenkin, kietoutuivat musiikin vaikeaselkoiseen kankaaseen. Luennolla puhutaan siitä, mitä tämä aikakausi toi matematiikkaan, mitä löytöjä muinaiset tiedemiehet tekivät, ja tietysti kuuntelemme tuon ajan musiikkia.
Selvitetään, miksi Pythagorasta pidetään ensimmäisen musiikkijärjestelmän luojana ja mitä on sfäärien musiikki.
Selvitämme mitä Platon, Eukleides, Arkhimedes toivat maailman ymmärtämiseen ja miten ne vaikuttivat ajattelutapaamme.
Puhutaanpa siitä, kuinka muinaisten ajattelijoiden löytämiä lakeja käytetään modernissa musiikissa.
5. Antiikin filosofia ja ajattelu
Vaikka antiikkia kutsutaan "eurooppalaisen sivilisaation kehdoksi", se antoi meille varsin kypsiä ideoita. Tämä aikakausi ei ole ollenkaan vauva, vaan melko aikuinen ja viisas opettaja. Webinaarissa puhumme antiikin filosofisen perinnön kolmesta tärkeimmästä näkökulmasta: eettisyydestä, logiikasta ja stoaisesta rohkeudesta.
Ymmärretään hyvän ja pahan ongelmat muinaisten filosofien näkökulmasta.
Tutkitaan ideoita, jotka muodostivat tieteellisen tiedon periaatteiden perustan.
Jäljitetäänpä stoismin polku, josta tuli sekä orjien että keisarien filosofia.
6. Antiikki arkkitehtuuri
Antiikkiarkkitehtuuri herättää välittömiä assosiaatioita: korkeat pylväät, marmori, monumentaalisuus. Muinaisten kreikkalaisten ja roomalaisten ihanteiden tuntemus auttaa ymmärtämään myöhempiä arkkitehtonisia tyylejä ja jopa oppimaan erottamaan "hyvän" arkkitehtuurin "huonosta" arkkitehtuurista. Webinaarissa analysoimme antiikin lakeja, joista oli hyötyä kaikille arabeista stalinistisiin arkkitehdeihin.
Ymmärretään, kuinka kreikkalaiset tulivat ajatukseen, että arkkitehtuuri on tapa järjestää maailma.
Selvitetään, mikä tekee antiikin arkkitehtuurista harmonisen.
Selvitetään kuinka roomalaiset onnistuivat luomaan kaiken korkean, leveän ja luotettavan.
7. Muinainen politiikka
Itse sana "politiikka" on kreikkaa. Periaatteet, lait ja valtion imago alkoivat muotoutua juuri antiikin aikana. Luennolla puhutaan siitä, kuinka Välimeren rautakauden alun ominaispiirteet vaikuttivat prosessien kehitykseen Kreikassa ja Roomassa, mitä siitä tuli ja miksi tämä kaikki on meille niin tärkeää.
Katsotaanpa, kuinka kreikkalaiset keksivät demokratian ja loivat perustan yhdelle antiikin suurimmista valtakunnista.
Ymmärrämme kuinka Rooman tasavalta syntyi ja kuoli ja miksi roomalaiset eivät itse tienneet pitkään aikaan elävänsä valtakunnassa.
Selvitetään, kuinka Rooma selviytyi yhdestä kriisistä vain syöksyäkseen uuteen puolitoista vuosisataa myöhemmin.